Lakimuutokset muuttivat pienlainojen suuntaa

Pikavippien eli pienlainojen kulta-aika sijoittuu 2000-luvun loppupuolelle. Pikavipeiksi kutsutaan luottoa, joka on suuruudeltaan 50-200 euroa, ja jonka maksuaika on erittäin lyhyt. Maksuajaksi on usein määritelty vain 14-30 vuorokautta. Lainahakemus tehdään tekstiviestillä tai netissä ja rahat tulevat lainanottajalle muutamassa minuutissa. Aikaisemmin suosittujen pikavippien toimintaan on sittemmin puututtu lailla. Pikavippien myöntäminen yöllä kiellettiin vuonna 2009. Pikavippien ongelmaksi osoittautui myös usein satojen prosenttien vuosikorko, jota on nykyisin säädelty korkokatolla. Uuden lain mukaan lainan korko voi olla korkeintaan 50 prosenttiyksikköä korkolain mukaisen viitekoron päälle. Korkokatto koskee kuitenkin vain alle 2 000 euron lainoja. Lakimuutokset veivät useita toimijoita pois markkinoilta. Pikavippejä edelleen tarjoavat yritykset ovat muuttaneet rahoitustuotteitaan siten, että takaisinmaksuajat ovat huomattavasti pidempiä. Näin vuosikorko on näennäisesti pienempi.

 

Pikavipeistä joustoluotoksi

Pikavippiyritysten tilalle ovat sittemmin tulleet joustoluotot, joita uudet lait eivät koske, koska tarjottu luottoraja on yli 2 000 euron. Joustoluotot toimivat samankaltaisesti kuin luottokortit. Luotonottajalle myönnetään luottoraja, johon asti rahaa voi nostaa. Luotto maksetaan takaisin joko kertamaksuna tai osissa, jonka jälkeen on mahdollista nostaa rahaa jälleen luottorajaan asti. Näissä uusissa joustoluotoissa vuosikorko saattaa edelleen nousta samoihin lukemiin kuin pikavipeissä ennen lakimuutosta. Vuosikoron lisäksi erilaiset avaamis- ja ylläpitomaksut voivat nousta jopa suuremmiksi kuin itse korko. Useimmat joustoluotot ovat vakuudettomia lainoja, joten niiden saamiseksi hakijalla ei tarvitse olla vakuudeksi kelpaavaa omaisuutta tai henkilötakaajia.

 

Vertaislainat lisäävät joustavuutta

Vertaislainat ovat nousseet joustoluottojen rinnalle pikavippien korvaajiksi. Vertaislainayritykset toimivat välikätenä kahden kuluttajan välisissä tilanteissa, joissa lainanantaja on samanvertainen yksityishenkilö kuin lainanottaja. Vertaislainat ovat olleet jokseenkin harvinaisia, joten niitä ei säädellä lailla, kuten muita luottoja. Näin vertaislainojen vuosikoroilla ei ole minkäänlaista kattoa. Toisaalta vertaislainoissa on enemmän mahdollisuuksia neuvotella koroista ja kustannuksista, kun tarjoajia ja hakijoita on paljon. Vertaislainoja markkinoidaankin sillä, että lainanottajalle korot ovat matalia ja lainantarjoaja pystyy saamaan hyvän tuoton sijoitukselleen. Vertaislainoissa on aina olemassa luottoriski. Luottoriskin välttämiseksi yksityisiä luotonantajia neuvotaankin hajauttamaan, jotta yksittäisellä luottotappiolla ei ole niin paljon painoa.

Ovatko loputkin pikavipit katoamassa?

Edelleen Suomessa jatkuu keskustelu siitä, pitäisikö pikavipit lopettaa tai niitä reguloida vielä nykyistäkin enemmän. Esimerkiksi tuoreessa Mustread.fi -jutussa oikeusministeri Häkkänen toteaa seuraavaa.

“Trendit ovat, että rahoituksen hankkiminen on todella helppoa ja maksamisen käytännöt muuttuneet muuttuneet yhä hämärämmiksi. Pidän tätä hyvin huolestuttavana. Pitäisi erityisesti katsoa, kuinka voidaan lisätä yksittäisten ihmisten osaamista talouden hallinnasta, ja katsoa kaikki keinot, mitä voidaan tehdä lainsäädännön puolella.”

Enemmän kuin joustolainat ja pikavipit, ongelmia aiheuttavat järjestelyluotot.

Takuu-säätiöön on tullut useita soittoja ihmisiltä, jotka ovat kokeilleet kaupallista järjestelylainaa, ja saaneet pitkitettyä luottokierrettään muutamalla vuodella.
“Sitten he huomaavat, että järjestely tuleekin hemmetin kalliiksi, emmekä mekään ole kiinnostuneita järjestelemään luottoja ja maksamaa ylisuuria voittoja roskaluotottajien taskuihin”, Pantzar toteaa.